katri Kuusikallio mustavalkoinen

Lapsiin kohdistunut seksuaalinen väkivalta on kuohuttanut tunteita. Erityisesti huomio on kiinnittynyt tapaukseen, missä tekijän tuomio lyheni siksi, että 10-vuotias ei ole taistellut raiskausta vastaan. On ihan oikein, että asia herättää raivoa. Lapsi ei vastustele, koska hän ei edes ymmärrä, mitä on tapahtumassa. Tuomareiden pitäisi kyllä tuntea käsite ”dissosiaatio”. Lapsi jähmettyy, koettaa vain kestää, ”irtoaa” tunteistaan. Aikuinen houkuttelee lapsen tilanteeseen ja saa lapsen uskomaan, että lapsi on jotenkin aiheuttanut tapahtumien kulun. Lapsi kokee murskaavaa syyllisyyttä ja häpeää. Heti tilanteen mentyä hän yrittää unohtaa kaiken. Tapahtunut saattaa työntyä kauas mielen sopukoihin.

Seksuaalinen häirintä on noussut monella tavalla esiin. Tavoitteena on nollatoleranssi. Seksuaalinen häirintä, saati väkivalta on vastenmielinen aihe eikä siitä haluaisi puhua, ellei ole pakko. Silti meidän tulee ajatella asiaa väkivaltaa kokeneiden kannalta. Seksuaalinen väkivalta on pakottamista, fyysisesti tai henkisesti, pelottelemalla, kiristämällä, uhkaavan ilmapiirin luomisella. Se ulottuu herkimmän ihmisyyden alueelle, omanarvontuntoon ja itsemääräämisoikeuteen. Sen kohteeksi joutunut ei ole vastuussa teosta. Ei ole väärin olla sinisilmäinen, humalassa, ihastunut, hyväksyntää kaipaava, mutta vastuu kuuluu yksinomaan tekijälle.

Uhrin oireet ilmenevät irrallisissa yhteyksissä ja ne eivät katoa itsestään. Ammattiauttajien ja ystävien pitäisi uskaltaa helpommin kysyä: -Onko mahdollista, että sinua on kohdeltu seksuaalisesti väkivaltaisesti? Asiantuntevan ammattiavun lisäksi on tärkeää, miten yleisesti puhumme aiheesta. Ei pidä väittää tapahtuman tuhoavan kenenkään elämää lopullisesti. Hirvittävistäkin tapahtumista voi selviytyä. Uhrin pitää alkaa aktiivinen selviytymisprosessi. Tarvitaan kuulluksi ja nähdyksi tulemista, monenlaista tukea prosessin eri vaiheissa, tunteiden läpikäymistä ja oikeudellista apua. On aina mahdollista vapautua omaan elämään, missä tapahtunut ei enää aiheuta vahinkoa.

Katri Kuusikallio, TM, pastori, Hyväksikäytetyt-selviytyjät kertovat -kirjan toimittaja (Minerva 2012)